8. lokakuuta 2017

Kertaus Minin sisäänratsastuksesta


Perhanan huonojen kelien ja hetkellisen autottomuuden (oma huollossa) takia mä kiipesin tänään ekaa kertaa kyytiin viikon tauon jälkeen. Aloin muutenkin laskeskelemaan ja totesin että hitsin vähän tolla on kyllä ehditty tehdä! Tammikuussa se tuli mulle mutta huhtikuuhun mennessä oltiin vasta siinä kohtia että sille sai tarhassa vapaana ollessa riimun ilman että se katosi paikalta, nosti kaikki jalat, antoi koskea takaosaan ilman että pylly valahti puoli metriä alemmas, tottui loimiin, oppi juoksemaan liinassa... Se oli nähnyt ihmisiä kyllä ikänsä aikana varmaan paljonkin mutta käsittely sillä oli selvästi jäänyt ihan minimiin. Edelleen se saattaa säpsähdellä yllättäviä kosketuksia tai muuta ns "älytöntä" mihin mun 4,5kk varsa esimerkiksi ei todellakaan reagoisi. Säikky toi ei siis kuitenkaan ole eikä se ole ikinä mitään pahaa tehnyt, ainoastaan sävähtää paikoillaan.



Huhtikuun vika kiipesin ekaa kertaa sen kyytiin ja toukokuussa kävin kyydissä yhteensä 3krt joista vikalla otettiin jo vähän liinan päässä ravia. Kesäkuussa ratsastin neljä kertaa joista pari oli maastokävelyitä mutta pellolla me kuitenkin päästiin liinassa tekemään ekat laukatkin. Aikamoista kengurupomppua se oli mutta olin ihan tietoisesti päättänyt ottaa sen aika nopeasti mukaan vaikka koin ton olevan vähän herkkis ja ns arka ja vaativan paljon aikaa. Tahdoin kuitenkin testinä nähdä mitä tapahtuu jos sisäänratsastuksen tekeekin tällälailla. Oma poni kun on kyseessä niin ei onneksi ole keltään muulta pois vaikka jälki olisi mitä :D. Normaalisti annan hevosille aina surutta aikaa just tasan sen mitä ne vaatii jotta niille ei koskaan tuu sellaisia tilanteita jossa ne just loikkisi tai tekisi muuta "hölmöä". Tosi hyvä tostakin kuitenkin tuli enkä voi sanoa tota ripeämpääkään tyyliä huonoksi. Mä oon aina aika vahva mielipiteissäni mutta koitan kuitenkin kuitenkin avoimin mielin tutkia uusia tyylejä ja tapoja. Moni niistä voi olla ihan yhtä toimiva kuin se yksi tietty tapa mihin jokainen sitten ikinä onkaan tottunut. Anyway kyydissä oli siis käyty kaikkineen 8krt kun jätin ton heinäkuuksi kesälomalle. Elokuussa mentiin taas huimat 4krt ja syyskuun se vietti siellä orin luona seisten :P. Tässä kuussa sillä on nyt menty kolmesti ja nyt sitä on muutenkin tarkoitus alkaa liikuttaa ihan säännöllisesti ilman sen pitempiä taukoja.


Tän päivän ratsastus meni niin hyvin kun olosuhteisiin nähden oli mahdollista. Kuvista ei saa ihan oikeaa kuvaa siitä miten märkä meidän kenttä tän viikon jatkuvan sateen takia on... Kovasti toi olisi halunnut väistellä pahimpia lillukohtia ja lätäköitä ja se teki menosta vähän hankalaa. Totesin vartin keventelyn jälkeen että tänään mä en sitä tän paremmaksi saa ja lähdettiin maastoon kävelemään pitkät loppukäynnit.


3. lokakuuta 2017

Muutto & uusvanha vuokraaja

Lauantaina suunnattiin aikaisin aamulla nokka kohti Hämeenlinnaa mistä haettiin lainaan vetokoukullinen auto ko mun oma on huollossa... Siitä sit suoraan Nokian suunnille missä Mini on reilun kuukauden majaillut orin luona. Olin heti tokana päivän kuullut orin antaneen Minille "fritsuja" mutta kyllä mulla putos silmät päästä kun näin minkä luokan fritsuista oli kyse. Luojan kiitos en nähnyt näitä silloin kuukausi sitten kun oli tuoreita, olisin saanut slaagin :S!



Se on syöty molemmin puolin kaulaa, kyljet, pylly, päässäkin pari pienempää vekkiä joista en tiiä onko lyönyt ittensä johonkin vai mitä niihinki on onnistunut osumaan. Aika surkeelta se jokatapauksessa näytti ja valehtelisin jos väittäisin että mua ei olis ihan pirukseen harmittanut. Takajalan rivikin oli kivasti tehnyt comebackin mutta se oli onneksi ainakin viimeksi tosi helppo hoitaa pois. Niin ja lopputulemahan tällä astutusreissulla oli se että kun Mini ton episodin jälkeen muutama viikko eteenpäin tuli kiimaan niin eihän se enää päästänyt oria lähelle saati astumaan. Noo anyway Mini lastautui kotimatkalle lähtiessä suoraan kärryyn ja matkusti hipihiljaa vaikka pysähdyttiin välissä hakemaan kuiviketta matkan varrelta. Hetken se joutui uudella tallilla odottelemaan uuden vuokraajansa Ninan kanssa ilman heppakavereita kun me lähdettiin hakemaan mammaa ja vauvelia paikalle. Oli vissiin käyttäytynyt semi asiallisesti senkin aikaa. Ninahan on siis otsikon "uusvanha" siksi että on joskus öööö ehkä 2011 tietämillä vuokrannut mun silloista welsh ponia Dilystä hetken aikaa.


Lemmu ja Chakra meni myöskin koppiin molemmat suoriltaan ja vauveli matkusti tällä kertaa ison tytön tavoin ihan omalla puolellaan ;) hui! Mua tais jännittää enemmän kun sitä. Turhaan kuitenkin ressasin koska matka meni ongelmitta ja perilläkin kumpikin asettui heti Minin kanssa suht rauhaksiin napsimaan heinää. Vähän meillä oli tolloin vielä mm tarhakatoksen rakennus kesken kuten alla olevasta kuvasta näkyy.


Nyt pounit on ehtinyt jo muutaman päivän asettua ja Minikin on jo kahdesti rassukka joutunut töihin! Muuton jälkeisenä päivän ratsastin sen yli kuukauden tauon jälkeen eka itse ja oli muuten samalla eka kerta ikinä kentällä :D tähän asti ollaan tarvottu vaan pellolla ja maastossa. Se oli aika virtaista ja villi muttei pöllöillyt vaan pysyi pikkareissaan vaikka mä hetken sitä epäilinkin, niin ahkeraan se jalkojaan heitteli! Seuraavana päivän Nina meni sillä ja se oli Minin eka kerta kun joku muu menee sillä ns kunnolla. Tätä ennen sillä oli vaan kerran kävellyt yksi tyttö ja sen lisäksi sillä on mun 4v pikkuveljeä taluteltu. Oli siis ponille melko jännä tilanne ja vähän se näkyi mm alun kyttäilynä mutta ihan järkevästi se tälläkin kertaa kuitenkin kulki! Oli super hienoja ja hyviä pätkiä ja sitten niitä missä sekä kuski että poni puhui hetkellisesti eri kieltä. Hyvä fiilis taisi kuitenkin kaikille jäädä päälimmäiseksi tunteeksi ja oon tosi iloissani että ihan puolvahingossa sattui löytymään mulle ennestään tuttu tyyppi vuokraajan rooliin :). Ajatuksena on että Nina menee Minillä puolet viikosta joten mulle jää paremmin aikaa puuhastella mm villivarsa Chakran kanssa. Alla vielä jokunen kuva Ninan ja Minin menosta.





Ei yhtään pöllömpi poni jos multa kysytään <3 siitä tulee salettiin ihan pirun hieno ajan kanssa!

29. syyskuuta 2017

Vikat peltotuuppaukset


Nyt alkaa muutto olla jo tosi lähellä! Enää tää päivä aika pakata ja roudata kamoja ja huomenna pitäisi valosaan aikaan ehtiä siirtää ponit Sipoosta Klaukkalaan. Uusi talli on niiiiiiiin kivan oloinen ja kaikista eniten oon innoissani hiekkatarhasta ja KENTÄSTÄ! Meillä ei ole pariin vuoteen ollut omaa kenttää joten onhan se nyt hitsin siistiä päästä pitkästä aikaa hyvälle pohjalle ratsastamaan! Alkaa muhkuraisilla ja vinoilla pelloilla höntsäilyt tulla jo korvista ulos.



Lehmä on liikkunut nyt kokoajan puhtaasti joten oon uskaltanut vähän ratsastella sitä. Vähän se on edelleen ruosteinen ja sellaista hienosäätöä ei oikein pääse tekemään, siinä kohtaa pakka viimeistään leviää. Takaosaa se liiraisi hirveän helposti oikealle kummassakin kierroksessa ja siitä ollaan nyt käyty pientä keskustelua kun tammamammalla meinaa välillä mennä herneenpalkoja nenään kun vasemmassa kierroksessa onkin ulko-ohja ja ulkojalka seinänä estämässä ulospäin sladittelut. Toinen vähän harmaita hiuksia tuottanut asia on sen kaula ja sen pituuden säätely. Se on aina kulkenut hirveän mielellään tosi pienessä paketissa ja on äärimmäisen hankalaa saada sitä venyttämään kaulaa eteen ja/tai alas. Noi pari ylläolevaa käyntikuvaa on hyviä esimerkkejä koska tohonkin pisteeseen pääseminen vaatii oikeasti jo työtä :D eikä toi edes ole mikään hyvä saavutus!




Satulan jouduin alkukäyntien jälkeen ottamaan pois koska olin jättänyt sen välistä yhden geeliromaanin pois ja se valui samantien lavoille. Ravissa oli vielä haastavampaa saada se pysymään suorana saati yrittää taivuttaa ponia rungostaan vasemmassa kierroksessa koska se olisi halunnut kulkea banaanina oikealle. Ihan mahdottomia en viittinyt lähteä vaatimaan vaan totesin että aloitetaan siitä suoruudesta ja mietitään sitä taipumista sitten kun toi alkaa edes alkeellisesti sujua. Ainahan noi on enempi-vähempi vinoja luonnostaan ja se korostuu joka kerta kun ne seisoo pitempään.. Ja tietty nuorilla hevosilla kans.. Oikeastaan kaikilla lihaksettomilla ketä ei oo päästy treenaamaan tasapuolisemmaksi :).


Laukkaa otettiin vaan pari kierrosta per suunta ja totesin heti ekojen metrien jälkeen että heitän ohjat pois ja annan sen vaan hanatella. Se on niin lihava mahasta ja lihakseton edestä että valuin kokoajan uhkaavasti kohti kaulaa :D. Hauska muuten nyt melkein pari vuotta jälkikäteen ajatella että ennen se pukitti JOKAISESSA laukannostossa ja sitä jatkui tosi pitkään sen jälkeenkin kun se muuten ei enää niinkään rodeoinut. Enää en ikinä osaisi kuvitella sen tekevän moista, se on niin söpö ja kiltti luttana :') <3... En muuten edelleenkään huomaa juurikaan eroa noissa kuolaimettomissa kuolaimellisiin. Ihan samat ongelmat, heikkoudet ja vahvuudet puskee läpi oli sillä rautaa suussa tai ei. Ei mitään käryä onko se sitten hyvä vai huono asia.

25. syyskuuta 2017

Testissä kuolaimettomat


Tänään pääsin testailemaan viime postauksessa mainitsemiani kuolaimettomia, tai kaipa noita voisi lyhytvartisiksi hackamoreiksi sanoa (netistä löytyy nimellä barefoot hackamore tai bbb bridle). Olivat oikein passelit ja poni toimi niillä mun mielestä tosi samankaltaisesti kuin kuolaimet suussa, ero oli häviävän pieni. Huulia se vähän lopsutteli noilla, en tiiä miksi, kuulin vaan selkään kun ratsastin. Kaipa se vähän ihmetteli että mistäs nyt tuulee.




Ainiin oli poni hurjimuskin niin kun ekasta kuvasta näkee! Alkukäynneillä se yhtäkkiä vaan teki pukkiloikan ja 5 metriä myöhemmin pukitti ja keuli pari kertaa putkeen :D ei mitään käryä miksi. Harmi kun kuvaaja ei ehtinyt saada parhaita paloja taltioitua, tuli niin puun takaa. Heti kun aloin ratsastaa se toimi tosi kiltisti eli mitä lie pöllöenergiaa pikku rodeoponiinilla oli. Vähän se kuumui ratsastuksen edetessä mutta se on tolle normaalia, aina se on hirmu energinen pikku työmyyrä ollut <3.

Uusi satula(ko)

Kuvat on eiliseltä jolloin tuli tiineyttä täyteen tasan 100vrk <3

Lehmällä on vikan vuoden aikana menty kahdesti, molemmat kerrat ilman satulaa. Nyt mun kaverilla on yksi satula joka jäi sen ponille liian kapeaksi ja koska se on pikkubarnsby niin mä iskin siihen heti silmäni :P. Lehmän aiemmat satulat on olleet 15" mutta toi pony malli on mun mielestä vähän lyhyempi ja ainakin ton kyytiin se tuntui mahtuvan vaikka tähän mennessä kaikki muut 16" on olleet liian pitkiä. Ton kanssa on aina ollut ongelmana super pyöreä ja säätön selkä höystettynä sentin parin takakorkeudella... Kaikki satulat valuu eteen, ja häntäremmiä mä en pue, voin vaan kuvitella miten ikävältä se tuntuu! Ja nythän toi on vielä mukavana lisänä hirveän mahakas ja lihakseton mammaloman jäljiltä.. Jokainen voinee päätellä valuuko satula entistä kauheammin eteen. Mä sovittelin satulaa käytävällä vaikka ja miten ja lopulta mulla paloi käpy ja laitoin sekä ponia vasten että satulan ja huovan väliin edestä kohottavan romaanin :'D. Se toki nosti satulaa jo vähän liikaakin edestä mutta eipähän piru vie valunut! Mun on pakko ostaa sellainen liukuestehuopa, koska toistaiseksi ei riitä jos geeli on pelkästään huopaa tai pelkästään satulaa vasten. Siihen asti meen varmaan ilman satulahuopaa pelkällä geelillä. Aikamoista säätöä ja virittelyä hitto vie! Lehmä on onneksi tosi avoimesti aina kertonut jos joku satula ketuttaa sitä mutta tän alla se toimi tosi hyvin joten eiköhän myö tää osteta!




Kaikki kolme ylläolevaa kuvaa on otettu alamäestä, osa loivemmasta kohtaa ja osa jyrkemmästä. Meillä on mahdollisuus liikuttaa poneja joko mäessä olevalla pellolla tai möykkyisellä pellolla, mä valkkasin niistä tällä kertaa ensimmäisen. Se vaikeuttaa aikalailla lihaksettoman ja pitkään lomailleen melko raa'an ponin tasapainossa säilymistä ja kyllähänä se pakka meillä monta kertaa joka kierroksella levisikin. Sen lisäksi noi kumpikin alkaa olla vähän liian kovia pohjaltaan koska niissä on joka kesä laiduntanut hevosia niiden ollessa myös meidän ainoat vihreät pläntit :P. Tämän ja useamman muun seikan takia mä olen koko kesän katsellut vaihtoehtoisia ratkaisuita ja nyt sellainen on vihdoin löytynyt. Tasan viikon päästä pitäisi olla muutto :).


Tää kuva on otettu tasamaalta. Tsekatkaa piruuttanne ponin selän asentoa verrattuna ylläoleviin kuviin. Erityisesti tuolta berberin ja lanteen alueelta eron näkee hyvin kun ei ole satulaa tiellä. Säälittävän lihaksetonhan se on mutta heti kun pohja on "helpompi" niin pääsen ratsastamaan paljon paremmin tasapainossa (-> avuilla) pysyvää ponia ja siitä hyvänä esimerkkinä on liike joka alkaa tulemaan selän läpi :).


Ostin muuten taas kuolaimettomat, heh. Ekat kuolaimettomathan mä nappasin jo keväällä alekorista, ne oli mallia crossunder. En oo ollut kovinkaan tyytyväinen niihin, mun mielestä niillä ei pysty kunnolla ratsastamaan, maastomopoilussa pitkin ohjin ne ehkä just menee. Tällä kertaa ostin barefootin hackamoret (ilmeisesti käytetään myös nimeä bbb bridle) jotka on vaan n 10cm pitkät eli about 7cm lyhyemmät mitä ne kaikista yleisimmät perus hackikset on. Pitäisi siis koon puolesta sopia paljon paremmin mun ponien pikkuruisiin päihin joista toinen on kokoa shet ja toinen pony. Kauppaan kuului lisänä myös kuvan suitset, saas nähdä kehtaanko käyttää :D ei oo ihan mun näköiset. Se noissa on toki etuna että toi leukahihna tulee noin alhaalta jolloin se estää hackamoren vipuvaikutusta nostamasta poskihihnaa hevosen silmään.